Aloite: Rakennuslainarahaston perustaminen siirtolapuutarha- ja kesämajayhdistysten hankkeita varten

13054235224_204c0888d7_z

Oulunkylän Siirtolapuutarhayhdistyksen juheenjohtaja Tarja Nousiainen on tehnyt kunatalaisaloitteen rahaston perustamiseksi, jotta olisi mahdollista saada kaupungin laina suuriin perusparannus- ja rakennushankkeisiin yhteiskäytössä oleville rakennuksille ja laitteille siirtolapuutarhoissa ja kesämaja-alueilla.

Aloitetta voivat kannattaa kaikki helsinkiläiset äänioikeutetut. Aloite tähtää valtuustokäsittelyyn, joten kannattajan täytyy tunnistautua esim. pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella(oltava SIM-kortilla). Aloite löytyy oikeusministeriön ylläpitämästä verkkoplvelusta: https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/1192

Mitä hankkeita lainalla voisi rahoittaa?

Joko siirtolapuutarhojen yleisiä alueita palvelevia hankkeita, kuten ulkovalaistuksen uusiminen tai salaojien kunnostaminen. Yhteiskäytössä tai yleisessä käytössä olevien rakennusten perusparannukset ja uudisrakentaminen, esimerkkinä kerhotalot, wc:t ja huoltorakennukset.

Taustaa

Siirtolapuutarhoissa yhdistyksen jäsenet huolehtivat palstojen lisäksi myös yleisistä alueista, jotka ovat yleisölle auki kesäkaudella. Yleisö osallistuu myös juhliin ja muihin tapahtumiin alueilla, käy kirpputoreilla, luennoilla, myyjäisissä ja kesäkahviloissa tai kioskilla. Yhdistykset huolehtivat omalla työllään ja kustannuksellaan muun muassa alueiden siisteydestä, istutuksista, nurmialueista, uimalaitureista, leikkikentistä, jäte- ja vesihuollosta ja tarjoavat esimerkiksi saniteettitilat myös vieraiden käyttöön eri tilaisuuksien yhteydessä.

Kustannuksia ja tarpeita ei ole aina osattu huomioida riittävän ajoissa ennakkoon. Useita suuria hankkeita voi joutua toteuttamaan lyhyellä varoitusajalla. Poikkeaviin sääolosuhteisiin on ollut vaikea varautua ajoissa.

Esimerkkinä tilanne Oulunkylän siirtolapuutarhasta

Yhdistyksen jäsenet ovat panostaneet viimeisen vuosikymmenen aikana mm. yhteiskäytössä olevien WC- ja suihkutilojen rakentamiseen, kerhotalon keittiön sekä saniteettitilojen viemäröintiin, saunan remontointiin, yleisessä käytössä olevien laitureiden uusimiseen, leikkikentän kunnostamiseen ja saunan jätevesien käsittelyn muuttamiseen jätevesiasetuksen mukaiseksi. Nämä on rahoitettu yhdistyksen varoilla ja tarvittava lisärahoitus on kerätty jäseniltä.

On myös asioita, joihin ei valitettavasti ole osattu varautua riittävän ajoissa: kerhotaloa ei kuntotutkimuksen mukaan kannata enää korjata. Perustusten murtumista ja rakenteiden vaurioitumista on ollut nopeuttamassa mm. Vantaanjoen tulvat. Lisäksi lumiset talvet ja suuret sademäärät peräkkäisinä vuosina ovat paljastaneet salaojituksen puutteet, jolloin hulevedet aiheuttavat ongelmia niin viljelykasveille kuin rakennuksille.

Toiveena on, että kaupungin lainan avulla tarvittavat perusparannukset voidaan toteuttaa niin, ettei kenenkään tarvitse luopua mökistään niiden takia. Kaikki siirtolapuutarhurit eivät pysty osallistumaan suurten yhteishankkeiden rahoittamiseen, jos rahoitustarve pitäisi kattaa lyhyen ajan sisällä jäseniltä kerättävillä huomattavilla rahasummilla.

Helsingin luonnonsuojelualueet voivat tuplaantua – Kivinokan metsä mukana

kivinokka suojelu

Luonnonsuojelualueiden määrä saattaa kasvaa Helsingissä merkittävästi. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa tekeillä oleva uusi luonnonsuojeluohjelma esittää jopa 50 uutta luonnonsuojelualuetta muun muassa Vanhankaupunginlahden läheisyyteen, Hallainvuorelle, Haltialaan, Uutelaan ja Taliin. Suunnitelmissa on myös suojella Kivinokan metsä.

Uuden luonnonsuojeluohjelman luonnos on nähtävissä netissä osoitteessa: http://www.hel.fi/static/ymk/lso.html

Suojeltujen alueiden määrä saattaa jopa tuplaantua nykyisestä.

”Kaupunkimetsät ovat Helsingissä luontoarvoiltaan parempia kuin Etelä-Suomen talousmetsät. Suojeluohjelman luonnoksessa on metsien lisäksi mukana myös muita arvokkaita luontotyyppejä, kuten niittyjä”, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen sanoo.

Helsinki yhä suojelumyönteisaempi

Helsingistä on tullut yhä suojelumyönteisempi. Uusien suojelualueiden suunnittelu onnistuu parhaiten, kun se tehdään yhtaikaa yleiskaavan kanssa. Myös kaupunkiviheralueiden tuottamat terveyshyödyt tiedostetaan yhä paremmin.

”Viheralueiden virkistyskäyttö on lisääntynyt viime vuosina. Luonnonsuojelualueet ovat merkittävä viherverkoston osa, eikä niiden virkistyskäyttö hyvin suunniteltuna uhkaa luontoarvoja”, Raimo Pakarinen sanoo.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus laatii uutta luonnonsuojeluohjelmaa Helsinkiin vuosiksi 2015-24. Kaikki asiasta kiinnostuneet kuntalaiset pääsevät osallistumaan ohjelman tekoon.

Ensimmäinen Länsi-Helsingin suojeluun keskittyvä yleisötilaisuus pidetään Haagassa torstaina 20.11. klo 18–20 Gymnasiet Lärkanin auditoriossa, osoitteessa Isonnevantie 22. Itä-Helsingin vastaava tilaisuus on torstaina 27.11.klo 18–20 Viikin Ympäristötalossa, osoitteessa Viikinkaari 2.

Suojelu lisännyt Vanhankaupunginlahden linnustoa

Tehokas luonnonsuojelu on tuottanut tulosta esimerkiksi Vanhankaupunginlahdella. Alueen linnusto on lisääntynyt ja suojeluarvot parantuneet. Haastetta tuottaa alueen lähistön lisärakentaminen ja lisääntyvä virkistyskäyttö. Näitä sovitetaan yhteen pian valmistuvassa Vanhankaupunginlahden käyttö- ja hoitosuunnitelmassa 2014-2025. Uuden käyttösuunnitelman tekoon osallistui yli 400 kuntalaista ja alueen käyttäjää.

”Pyrimme lisäämään alueen linnustoa ja suojeluarvoja entisestään sekä samalla tekemään Vanhankaupunginlahdesta yhä vetovoimaisemman ulkoilualueen”, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen kaupunkiekologi Hanna Seitapuro kertoo.

Vanhankaupunginlahden uutta käyttö- ja hoitosuunnitelmaa voi vielä kommentoida yleisötilaisuudessa Viikin ympäristötalolla tiistaina 18.11. klo klo 18-19.30 (Viikinkaari 2 a). Ohjelman luonnos on nähtävissä netissä osoitteessa: http://www.vanhankaupunginlahti.fi/