Kivinokkalaisten ja Kartanon kesämajojen hallitukset ovat pyytäneet kaupungin virkamiehiltä vastauksia kesämajalaisten lähettämiin kysymyksiin huomautuskirjeistä ja rakennustapaohjeiden määräyksistä.
Helsingin kaupungin Rakennusvalvonnan maisema-arkkitehti Pia-Liisa Orrenmaa sekä Helsingin kaupungin Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -yksikön kiinteistöasiamies Sinikka Hangasmaa-Puska vastasivat kysymyksiin.
Kivinokkalaiset ry on pyytänyt virkamiehiä myös paikan päälle vastaamaan majalaisten kysymyksiin, mutta toistaiseksi sopivaa ajankohtaa ei ole löytynyt.
Kaupungin vastaukset kysymyksien alla sitaateissa.
Jos olen eri mieltä yhdistyksen hallituksen tekemän päätöksen kanssa, kenelle voin (kaupungilla) valittaa?
“Kaikilla kaupungin siirtolapuutarha- ja kesämaja-alueilla pätee sama sääntö: yhdistys valvoo alueella tapahtuvaa rakentamista. Tämä on kirjattu yhdistysten ja kaupungin välisiin vuokrasopimuksiin ja kaupunki valvoo vuokrasopimusten noudattamista.
Rakentaminen Kivinokassa tapahtuu Kaupunkiympäristön ympäristö- ja lupajaoston 28.9.2023 hyväksymän rakentamistapaohjeen mukaisesti. Ohje puolestaan pohjautuu asemakaavaan, joka on saanut lainvoiman 9.3.2023. Yhdistyksen on päätöksenteossaan noudatettava tätä ohjetta ja asemakaavaa.
Menettelytapa on se, että majalainen lähestyy kaikissa rakentamiseen liittyvissä kysymyksissä aina yhdistystä. Kaupunki ei ohjeista yksittäisiä majalaisia eikä anna mitään rakentamislupia yhdistyksen puolesta. Jos yhdistyksen ja majalaisen välille syntyy sovittamaton erimielisyys, yhdistys voi tarvittaessa kääntyä asiassa kaupungin puoleen.
Kesämajan maanvuokrasopimuksessa kohdassa 21 ERIMIELISYYDET todetaan vuokralaisen (kesämajalainen) ja vuokranantajan (yhdistys) välisistä erimielisyyksistä näin:
”*Tästä sopimuksesta mahdollisesti johtuvat erimielisyydet ja riidat pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan neuvotteluteitse sopimalla. Mikäli sovintoa ei kuitenkaan pystytä saavuttamaan, erimielisyydet ja riidat ratkaistaan Helsingin käräjäoikeudessa.'”
Voiko kaupunki kumota yhdistyksen tekemän päätöksen?
“Ei voi.”
Tuleeko kaupungin edustajat tarkistamaan majat jossain vaiheessa?
“Kyllä, toimenpiteille annettujen aikarajojen umpeuduttua yhdistykset raportoivat tehdyt muutokset osoitteeseen tonttivalvonta@hel.fi, jonka jälkeen kaupunki tekee katselmuksen.”
Miksi kaupunki haluaa puuttua 80 vuotta vanhoihin majoihin?
“Kaupunki ei varsinaisesti halua puuttua mihinkään. Kivinokassa on aina pitänyt rakentaa kulloinkin voimassa olleiden ohjeiden mukaisesti. Alueella kuitenkin on paljonkin sellaisia majoja, joiden rakentamisessa ei ole noudatettu mitään ohjeita, mikä tarkoittaa myös sitä, että valvonta yhdistysten taholta ei ole ollut riittävällä tasolla. Täysin minkään hyväksytyn ohjeen vastaisesti tehty maja on saatettava hyväksyttyjen ohjeiden mukaiseksi. Tässä on kyse myös tasapuolisuudesta; ei ole oikein, että pääosa majalaisista noudattaa ohjeita ja jotkut eivät. Alue on kaupungin omistama yhteisalue, jolla ei voi rakentaa mielensä mukaan. Ei ole koskaan voinut.”
Ostin majan 5 vuotta sitten, silloin ei huomautettu mistään.
“Asemakaava, johon nykyinen rakentamistapaohje ja siihen asetetut velvoitteet pohjautuvat, on hyväksytty vuonna 2023. Tilanne on siis olennaisesti muuttunut viiden vuoden takaisesta. Tätä ennen alueella ei ole ollut asemakaavaa, eikä koko aluetta kattavaa yhteistä rakentamistapaohjetta.”
Minä en ole tehnyt majaan mitään muutoksia, vaan aiempi omistajaa. Miksi minun pitää nyt tehdä muutoksia?
“Ei ole merkitystä sillä, kuka muutokset on tehnyt. Jos majassa on tehty luvattomia muutoksia, tilanne tulee korjata sen henkilön toimesta, joka majan nyt omistaa. Tämä on myös majanomistajan etu, sillä majan myyntitilanteessa luvattomat muutokset aiheuttavat ongelman.”
Majani ympäristössä on terassin lisäksi kymmeniä vuosia vanhoja betoni- ja puulaattoja. Aiemmin niistä ei ole huomautettu. Onko ne kaivettava ylös?
“Kyllä.”
Majani on rakennettu v. 1946 ja olen saanut yhdistykseltä kehotuksen pienentää 3 neliön nk. varasto, joka toimii alko-ovina, koska sen mitat ylittävät sallitun 2 neliön säännön. Maja mahtuu varasto/alko-ovin kanssa sallittuihin maksimi mittoihin. Mielestäni yhdistyksen pyyntö on kohtuuton, onko muutostöihin todella ryhdyttävä?
“Yhdistyksen ja kaupungin välillä on käyty tarkempia keskusteluja siitä, millaisia periaatteita voidaan noudattaa hyvin vanhojen ohjeista poikkeavien majojen osalta. On tiedostettu, että saattaa tulla tilanteita, joissa majan muuttaminen nykyisten ohjeiden vaatimalla tavalla aiheuttaa majalaisille kohtuuttoman tilanteen. Tarvittaessa yhdistys voi käyttää tapauskohtaista harkintaa sen perusteella, mitä yhdistys sopii tai on jo sopinut kaupungin kanssa.”
(Kaupungin ja Kivinokkalaiset ry:n kanssa on sovittu, ettei liian suuria varastoja tarvitse purkaa tämän vuoden loppuun mennessä, jos kesämajan ja varaston yhteenlaskettu pinta-ala ei ylitä uuden rakennustapaohjeen sallimaa vanhan laajennetun majan kokonaispinta-alaa. Tämä poikkeus koskee vain majoja, joita saa uuden ohjeen mukaisesti laajentaa, ei siis esimerkiksi Kartanon kesämajat ry:n alueen majoja.)
Majani on rakennettu ennen vuotta 1989. Tätä aiempia rakentamistapaohjeita ei ole tiedossa. Miksi majani kanssa pitäisi noudattaa jälkikäteen säädettyjä ohjeita?
“Majojen alkuperäiset tyyppipiirustukset on laadittu jo vuonna 1946 arkkitehti Hilding Ekelundin toimesta. Näitä piirustuksia on päivitetty 1998. JHL:llä on ollut edellisiä täydentävä kirjallinen rakentamisohje vuodelta 2013. Eli aina on ollut olemassa rakentamisohjeisto, jota on pitänyt noudattaa. Nykyisessä rakentamistapaohjeessa viitataankin siihen, että kaikki sellaiset olemassa olevat kesämajat, jotka on rakennettu aikaisemmin hyväksyttyjen rakennusohjeiden vastaisesti ja ilman yhdistyksen hyväksyntää, tulee saattaa joko aikaisemmin hyväksyttyjen ohjeiden mukaisiksi tai uudessa ohjeessa esitettyjen tyyppipiirustusten mukaisiksi kymmenen vuoden kuluessa ohjeen hyväksymisestä.”
(Yhdistysten kommentti: entisen JHL:n alueella on aikojen saatossa ollut useampi kirjallinen ohje. Ensimmäinen ohje on Helsingin yhteisjärjestön KTV:n edustajainkokouksessa 8.12.1988 hyväksytty, jota on päivitetty KTV:n edustajain kokouksessa 7.11.2005. Viimeisin ohje on reilu kymmenen vuotta sitten Helsingin yhteisjärjestön JHL ry:n hyväksymä 29.4.2013.)
Miksi entisen JHL:n majat ovat suurempia kuin Kivinokan muiden alueiden kesämajat? Koskevatko samat säännöt (terasseista) myös Ponnareiden kesämajalaisia?
“JHL:n kesämajat (16 m2) ovat jostain syystä olleet suurempia kuin muiden yhdistysten. Uudella asemakaavalla sallitaan myös muille Kivinokan kesämajayhdistyksille sama 16 m2:n maksimikoko, joten tilanne yhdenvertaistuu. Terasseja koskevat säännöt ovat kaikille yhdistyksille samat.”
(Yhdistyksien huomautus: entisen JHL:n alueen vanhojen kesämajojen sallittu koko on 16,12 neliötä + 2 neliön varasto. Uusien Kartanon kesämajojen alueelle rakennettavien majojen sallittu koko on sama kuin muilla Kivinokan alueilla, 14 + 2. Vanhat majat ovat siis yhä yli kaksi neliötä suuremmat kuin muut Kivinokan kesämajat.)
Miksi kaupungilta riittää energiaa majalaisten kyttäämiseen, mutta parkkipaikalla saa asua asuntovaunussa ja kerätä romua ympäristöön?
“Kaupunki ei halua kytätä majalaisia. Kivinokan kesämaja-alueella on kuitenkin sen pitkään jatkuneesta epävarmasta tilanteesta, majojen suuresta määrästä ja valvonnan heikkoudesta johtuen tapahtunut ylilyöntejä, jotka eivät ole sallittuja eivätkä edistä alueen käyttämistä yleisenä virkistysalueena. Kesämaja-aluehan ei ole kesämajalaisten omistamaa yksityisaluetta, vaan kaikille kaupunkilaisille avointa lähivirkistysaluetta (kaavamerkintä VL). Mitä enemmän majalaiset yksityistävät oman majansa ympäristöä rakentamalla luvattomia rakennelmia ja tekemällä istutuksia, sitä vaikeampi aluetta on käyttää yleiseen virkistykseen. Sen vuoksi kaupunki on katsonut välttämättömäksi tehdä alueella korjaava ryhtiliike.Asuntovaunulla tapahtuvaan leiriytymiseen ja romun keräämiseen pyritään puuttumaan.”