Kivinokan rakennustapaohje sanoo näin:
Puinen terassi ja porras
Majan kylkeen tai poikkeustapauksissa korkeintaan kahden metrin etäisyydelle majasta saa rakentaa yhden korkeintaan 7 m²:n kokoisen puisen terassin. Terassiin ei saa rakentaa suojaseiniä, peittävää kaidetta eikä katosta. Putoamisen estävä kaide terassin reunassa on sallittu, mikäli se tarvitaan turvallisuussyistä. Terassin suositeltu maksimikorkeus maan pinnasta on 350 mm:iä. Rinteessä olevan kesämajan terassin voi rakentaa tätä korkeammalle, jos terassin sijoitus sitä vaatii. Irti majasta olevalle terassille ei saa rakentaa kulkuväylää, vaan kulun majalta terassille tulee tapahtua maastoa pitkin. Kesämajaan johtavien portaiden materiaalin tulee olla puu tai luonnonkivi. Portaiden enimmäisleveys on 1000 mm. Ylin porras oven tasalla saa kuitenkin olla leveydeltään 1500 mm ja syvyydeltään 1000 mm.
Terassi on siis rakennettava mahdollisimman lähelle majaa, kahden metrin etäisyydelle, ja maan tasolle. Terassin on oltava puinen, betonilaattaterassit eivät ole sallittuja. Terassin koko on seitsemän neliötä ja terassitasoja saa olla vain yksi.
Seitsemän neliön lisäksi majan oven eteen saa tehdä portaan, jonka koko on ylimmältä askeleelta enintään 1,5 m x 1 m. Myös terassille ja varastoon saa tehdä saman kokoisen portaan.
Vuosien varrella Kivinokassa on tulkittu, että “irtolaatat” ovat sallittuja, koska ne eivät ole pysyviä rakenteita, ne voi tarvittaessa ottaa pois maasta. Näin ei enää ole, kaupungin linja on tiukentunut. Kulkuväylät ja laatoitukset on purettava.
Terassi tulisi rakentaa maan tasolle, jos se on mahdollista. Jos maja on rinteessä, ja terassi tästä syystä nousee maanpintaa korkeammalle, vähintään yhden terassin nurkan tulisi mielellään olla 35 cm maasta siinä kohtaa, kun maasto antaa siihen mahdollisuuden.
Majoissa näkyy jonkin verran kaiteeseen liitettyä tolppia tai muita kiinteitä rakennelmia, jotka eivät ole sallittuja. Terassista ei voi ikään kuin pikkuhiljaa rakentaa ylimääräistä huonetta, jossa on katos tai vaikkapa suihkukaappi.
”Terassiin ei saa rakentaa suojaseiniä, peittävää kaidetta eikä katosta.“
Myös näkösuojat ovat kiellettyjä, pienetkin. Auringonvarjot ja aurinkopurjeet ovat sallittuja.
Tässä terassissa (alla) on rakennettu sekä näkösuojat että siirtymäväylää terassille. Siirtymäväylätkin lasketaan mukaan terassin seitsemään neliöön.
Jos terassilta on putoamisvaara, siihen saa rakentaa kaiteen, mutta ei ihan millaisen tahansa. Avokaide on sallittu, esimerkiksi tällainen tässä alla.
Kaupungin arkkitehti kertoo, että suojakaiteen (umpikaiteen) saa rakentaa, kun pudotus on 0,7 metriä ja lapsilla on pääsy terassille. Peittävä kaide on kuitenkin kielletty.
Millainen on siis peittävä kaide? Kysyimme kaupungin asiasta vastaavalta arkkitehdiltä, ja hän vastasi näin.
“Peittävä kaide on sellainen, jossa on suojaavaa rakennetta enemmän kuin tyhjää tilaa. Kaiteiden osalta on selkeintä noudattaa Ympäristöministeriön asetusta rakennuksen käyttöturvallisuudesta.
Se sanoo näin:
7 § Kaide
”Rakennuksessa tai sen lähiympäristössä on oltava kaide, kun putoamiskorkeus ylittää puoli metriä ja putoamisen tai harhaan astumisen vaara on olemassa. Kaiteen on oltava turvallinen ja kestettävä siihen kohdistuvat kuormat. Kaide voi olla suojakaide tai avokaide.
(Suomennos: avokaiteella tarkoitetaan esimerkiksi yhtä vaakapuuta tolppien varassa. Suojakaiteesta käytetään myös nimitystä umpikaide).
”Suojakaidetta on käytettävä yli 0,7 metrin tasoeroissa kohteissa, joihin lapsilla on pääsy. Kaiteen suojaavan osan on ulotuttava vähintään 0,7 metrin korkeudelle tasanteen tai askelman pinnasta. Siinä ei saa olla vaakasuoria rakenteita tai kuvioita, jotka tekevät kiipeilyn mahdolliseksi. Avokaidetta voidaan käyttää kohteissa, joihin lapsilla ei ole pääsyä tai joissa ei ole putoamisvaaraa. Kaiteen kokonaiskorkeuden on oltava yksi metri, kun putoamiskorkeus on enintään kuusi metriä.”
8 § Kaiteen ja portaan rakenne
”Jos kaiteen suojaavassa osassa on ainoastaan pystyrakenteita, sen aukoista saa mahtua läpi särmältään enintään 100 millimetrin mittainen kuutio. Muunlaisen suojaavan osan aukoista saa mahtua läpi särmältään enintään 30 millimetrin mittainen kuutio. Kuitenkaan suojaavan osan vaakasuora rako ei saa olla kymmentä millimetriä korkeampi.”
Ilmavin suojakaide syntyy silloin, kun suojaavassa osassa käytetään pystysuuntaan asennettuja säleitä. Niiden väli saa olla enimmillään 100 mm. Säleen itsessään tulee olla riittävän vankka, että se kestää.
Aina kun tehdään kaide vaakasuuntaisilla säleillä (kuten kuvassa alla) säleet on asennettava paljon tiheämmin. Näin vaakasuuntaisilla säleillä tehty suojakaide on aina väistämättä paljon peittävämpi, kuin pystysuuntaisilla säleillä toteutettu kaide. Tämän vuoksi sanoisin, että suojakaiteesta saadaan ei-peittävä vain pystysuuntaisia säleitä käyttämällä.”
Peittävä kaide on myös näin tiheään laudoittetut kaiteet tässä alla ja ne pitäisi harventaa ohjeen mukaisiksi.
Korkealle rakennettu terassi peittävällä kaiteella tekee vaikutelman parvekkeesta. Kaide oli harvennettava ja terassi pitäisi mahdollisuuksien mukaan sijoittaa matalammalle, lähemmäksi maata, kun maasto antaa siihen mahdollisuuden.
Terassin alusta olisi jätettävä mielellään ilman näkösuojaa. Jos terassin alustan näkösuojaksi laittaa ritilän, sen olisi oltava tumma, harva puuritilä. Umpinaiset levyt tai laudoitus, kuten tässä alla, eivät ole sallittuja.
Tässä tekstissä esimerkkinä olevat kuvat ovat osin vanhoja, ja useimmat terasseista ja kaiteista joko jo korjattuja tai purettuja.