More information in English on the VISIT KIVINOKKA page.
Kivinokka on suosittu ja kaikille avoin virkistysalue Helsingin Vanhankaupunginlahdella. Kivinokassa tuhannet kaupunkilaiset viettävät vapaa-aikaansa merellisessä ja luonnonläheisessä ympäristössä. Kivinokassa on uimarantoja, luontopolku, aarnimetsää, kesäkahvila, kartano, kesämaja-alue ja siirtolapuutarha.
Kivinokka on historiallinen ja luontoarvoiltaan monipuolinen alue, jonne voit tulla vaikka retkelle, lenkille, uimaan, kahville, bongaamaan lintuja tai muuten vaan kävelemään ja rentoutumaan. Kivinokassa voit tulla vain piipahtamaan, mutta siellä saat kulumaan koko päivänkin mukavasti. Kivinokkalaiset toivottavat sinut tervetulleeksi!
Siirtolapuutarha
Herttoniemen siirtolapuutarha on Helsingin vanhimpia. Se on perustettu jo vuonna 1934. Yli seitsemän hehtaarin alueella on lähes 200 siirtolapuutarhamökkiä. Siirtolapuutarhan kerhorakennus on Kulosaaren kartanon vanha tupakankuivausriihi, joka saattaa olla peräisin 1750-luvulta. Siirtolapuutarha on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi virkistysalueeksi. Lisätietoa siirtolapuutarhasta täältä.
Kulosaaren kartano
Kulosaaren kartanon historia ulottuu 1500-luvulle saakka. Koko Kivinokan alue oli pitkään kartanon maita. Kartanon nykyinen päärakennus on 1800-luvun alusta. Päärakennuksen lisäksi alueella on monia pienempiä rakennuksia, kuten Pehtoorin talo, leivintupa ja uimahuone. Jotkut sivurakennuksista lienevät vieläkin vanhempia kuin päärakennus. Empire-tyylisen kartanon suunnitteli arkkitehti Carl Ludvig Engel, joka tunnetaan Helsingin monumentaalikeskustan arkkitehtina.
Kartanon Venekerho
Naurissalmen rantamilla majaansa pitävä Kartanon Venekerho on perustettu jo vuonna 1962. Venepaikkoja rannassa on noin 150. Venekerhon rannassa voit käydä ihailemassa erinäköisiä ja -kokoisia veneitä. Lisätietoa venekerhosta täältä.
Kesäteatteri
Kivinokassa toimii Kivinokan kesäteatteri. Teatterilla on katettu katsomo ja ohjelmaa koko perheelle.
Kivinokan kesämaja-alueet
Kesämajatoiminnan historiaa
Kesämajakulttuuria Kivinokassa on ollut 1900-luvun alkupuolella lähtien, jolloin alue sai suosiota työväen virkistysalueena. Aluksi vain kangasteltat olivat sallittuja. Myöhemmin majat sai tehdä pahvi- ja puukuitulevyistä. Talvikaudesta 1940–41 alkaen majoja ei enää tarvinnut purkaa talveksi. Vanhimmat kesämajat ovat 1940–1950-luvuilta. Kesämajojen tyyppipiirrustukset suunnitteli kaupunginarkkitehti Hilding Ekelund. Kesämajakulttuuri on vuosikymmenien saatossa pysynyt hyvin samanlaisena: pihoilla kahvitellaan, leikitään, paistatellaan päivää, järjestetään kutsuja, nautitaan kesästä täysin siemauksin.
Kivinokan kohtalo on ollut monta kertaa katkolla, kun aluetta on hamuttu teollisuus- tai asuntorakentamiseen. Viimeisin taisto käytiin 2010-luvulla, kun kaupunki kaavoitti aluetta rakentamiseen. Kivinokkalaiset ja kaupunkilaiset yhdistivät voimansa Kivinokka kaikille -liikkeessä. Alue kaavoitettiin yleiskaavassa 2016 viher- ja kesämaja-alueeksi. Vuonna 2023 hyväksytty asemakaava vahvisti, että Kivinokka säilyy luonto- ja virkistysalueena. Perinteinen kesämajatoiminta sekä veneily jatkuvat, ja yleisen virkistyskäytön edellytyksiä parannetaan.
Syyskuussa 2023 hyväksyttiin Kivinokan uusi rakennustapaohje, joka määrää, miten ja millaisia kesämajoja alueelle saa jatkossa rakentaa.
Kivinokassa on nykyisin noin 600 pientä kesämajaa. Kesämaja-alue eroaa siirtolapuutarhasta siinä, että majat ovat pienempiä (noin 14–16 neliötä), suurin osa kesämajoista on sähköttömiä, ne ovat metsän keskellä luonnossa eikä majoissa ole rajattuja tontteja. Majojen ympäristöt ovat avointa virkistysaluetta. Niiden lomassa kulkee pieniä metsäpolkuja, joissa kuka vaan voi kävellä. Kannattaa poiketa isoilta teiltä metsään, niin näkee koko Kivinokan ihanuuden.
Kivinokassa on kolme kesämaja-aluetta. Pienin niistä kuuluu urheilu-seura Ponnistukselle, toinen Kartanon kesämajoille (aiemmin JHL:lle) ja suurin Kivinokkalaiset ry:lle. Kesämajoja on säännöllisesti myynnissä, joten jos haluat kivinokkalaiseksi, niin paras paikka seurata ilmoituksia on Kivinokan ilmoitustaulu tai sitten netissä Oikotie, Tori.fi ja muut kauppapaikat.
Viljelypalstat
Kivinokassa on kaksi viljelypalsta-aluetta, joissa mökkiläiset viljelevät omiin tarpeisiinsa perunoita, tomaatteja, kurkkuja, salaatteja ja muita kesäpöydän herkkuja. Palstoilla kulkee polkuja, joilla voi ihastella viljelmiä. Kuten kaikilla muillakin kaupungin palstoilla: katsoa saa, vaan ei koskea.
Uimarannat
Kivinokassa on kaksi uimarantaa. Suurempi on kaupungin virallinen uimaranta, ja se on hyvin suosittu ja lapsiystävällinen. Uimarannan vieressä on vanha tanssilava, jossa järjestetään tapahtumia. Uimaranta onkin Kivinokan tapahtumien keskus. Siellä järjestetään runsaasti tapahtumia, jotka ovat kaikille avoimia. Kivinokan juhannusjuhlat kokkoineen ja tanssiorkestereineen on ollut suosittu. Tuorein tapahtuma on elokuvafestivaali KinoKivinokka, jossa katsotaan uimarannalla suurelta valkokankaalta leffoja.
Toinen uimaranta, “auringonlaskun ranta”, on aivan Kivinokan kärjessä. Se on rauhallisempi, mutta lapsille se ei ole niin sopiva. Tämän uimarannan vieressä on oma ranta koirille.
Kesäkioski
Kivinokan uimarannalla toimii kesäkioski, josta saa kahvia, virvokkeita, jäätelöä, kotitekoisia leivonnaisia ja pientä suolaista purtavaa. Lisätietoja RantaKiskasta löydät täältä.
Helsingin kaupungin omistama Maijan kioskina tunnettu historiallinen Elannon myymälärakennus on tällä hetkellä käyttökiellossa ja odottaa kaupungin päätöksiä suojelusta ja kunnostuksesta.
Dallapé-kivi
Suomen kevyen musiikin historian suosituimpiin kuuluva orkesteri, legendaarinen Dallapé perustettiin Kivinokassa 1920-luvulla. Orkesterissa on aikojen saatossa vaikuttanut lukuisia tunnettuja muusikoita, kuten Vili Vesterinen, Kauko Käyhkö ja Georg Malmsten. Dallapé on saanut Kivinokkaan muistokiven. Juhannuksena 2017 Dallapé-orkesteri vietti 90-vuotisjuhliaan Kivinokan uimarannalla yhdessä tuhansien helsinkiläisten kanssa.
Luontopolku ja lintulava
Kivinokka on arvokasta luontoaluetta ja sen pohjoisranta rajautuu Vanhankaupunginlahden Natura-alueeseen. Kivinokka on myös tärkeä lepakkopaikka, ja kesäisin Kivinokassa järjestetäänkin usein lepakkoretkiä. Kivinokan vanha metsä on luonnonsuojelualue. Helsingin kaupunki antoi Kivinokan vanhan metsän syntymäpäivälahjaksi 100-vuotiaalle Suomelle vuonna 2017.
Kivinokan koillisosassa on arvokas aarnimetsä ja tervaleppälehto. Siellä kulkee myös opastettu luontopolku, jonka avulla voit tutustua paikallisen luonnon ihmeisiin. Luontopolku on esteetön ja pituudeltaan vain muutama sata metriä. Polku päättyy lintulavalle, josta on upeat näkymät Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueelle.
Luontopolulta kannattaa myös poiketa metsään samoilemaan. Metsästä löytyy muun muassa kaksi hiidenkirnua. Metsä on tarpeeksi suuri, että siellä voi kokea luonnon rauhaa ja hiljaisuutta, mutta kuitenkin sen verran pieni, ettei siellä pääse eksymään.
Kirjoja, joissa Kivinokka on läsnä
Kivinokka, Hietala, Matti, Kilpeläinen, Hillevi, Maahenki 2018
Kesämaja appelsiinilaatikoista. Kivinokka stadin kupeessa, Anttila, Anu-Hanna, Mäki, Kirsi Laitinen, Ritva, Kivinokkalaiset, 2011
Kesä Kivinokassa. Laura Salama, Nasta Muumio 2015
Den blå veckan Hemmer, Jarl 1928
Missä kuljimme kerran, Kjell Westö 2006, Otava
Sörkan rysäkeisarit. Kalastajia ajureita ja salakuljettajia. Eero Haapanen 2022, SKS Kirjat
Suomalainen työväenlaulu: Kisällilaulajien aikakausi. Timo Tuovinen 2022, Umpihanki
Tanssiorkesteri Dallape — suomijatsin legenda 1925-2010. Marko Tikka ja Toivo Tamminen, 2011, SKS
Miten Kivinokkaan pääsee?
Metrolla: Kulosaaren ja Herttoniemen asemilta on noin 10-15 minuutin kävely Kivinokkaan.
Autolla: Kipparlahden silmukasta pientä hiekkatietä noin 500 metriä Kivinokan parkkipaikalle. Huom! Tie on kapea ja ahdas, ajathan varovasti.
Polkupyörällä: Monet saapuvat Kivinokkaa polkupyörällä. Helsingin keskustasta pyöräilee Kivinokkaan runsaassa puolessa tunnissa.
Veneellä: Soutuveneillä tai pienillä perämoottoriveneillä voi rantautua, mutta isoilla veneillä ei pääse koska kunnollisia laitureita ei ole.